KOKOUSKUTSU

LEINOLANLAHDEN METSÄSTYSSEURA RY:N

VUOSIKOKOUS

PE 07.03.2025 KLO 18:00

Seppälänniementie 85, Hirvilahti

(Pekka Toivasen kotona),

           Käsitellään vuosikokousasiat, hirviporukan säännöt.

TERVETULOA!

JOHTOKUNTA

Leinolanlahden Metsästysseura r.y. 

Hirvenmetsästyssääntö

(päivitetty 8.10.2024 hirviseurueen 6.10.2024 pidetyn kokouksen mukaisesti)

  

1. YLEISTÄ

 

  1. Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia.
  2. Kaadettavaksi anottavien hirvien lukumäärä sopeutetaan alueen hirvikannan vuosituottoon, hirvitutkimuksen ja luvanmyöntäjän suosituksiin sekä maa- ja metsätalouden ja tieliikenteen vahinkomääriin.
  3. Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli seurueen jäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet, ellei seuran säännöissä toisin määrätä.
  4. Seuran hirvenmetsästyssääntö käsitellään ja vahvistetaan vuosittain hirviseurueen kesäkokouksessa ja se saatetaan kaikkien seurueen jäsenten tietoon ennen metsästykseen ryhtymistä.

 

2. METSÄSTYSMAAT, YHTEISTOIMINTA

 

  1. Seuran metsästysmaiden vuokrauksesta vastaa johtokunta tai sen erikseen valtuuttamat seuran jäsenet.
  2. Metsästysalueista pidetään ajan tasalla olevaa kartastoa, joka on myös hirviseurueen käytössä.
  3. Seura voi erillispäätöksin ja erillissopimuksin kuulua hirvenmetsästyksen ns. yhteislupaan.

 

3. KAATOLUVAT

 

  1. Kaatolupa-anomuksen tekemisestä vastaa hirviseurueen johto tai seuran johtokunta.
  2. Kaatolupa-asioista seuran puolesta neuvottelevat lupa-anomuksen käsittelijän, luvan myöntäjän ja mahdollisten yhteislupakumppaneiden kanssa johtokunnan tehtävään nimeämät jäsenet tai seurueen metsästyksenjohtaja.

 

4. OSALLISTUMISOIKEUS JA SEURUEEN KOKOONPANO

 

  1. Hirvenmetsästykseen osallistumaan oikeutettuja ovat kaikki metsästysseuran jäsenet, ellei seuran säännöissä ole muuta jäsenyyslajiin liittyvää erityisehtoa.
  2. Seuran hirviseurueen kokoonpano muodostetaan mukaan ilmoittautuneiden hirvenmetsästykseen kelpoisten jäsenten mukaan ja kokoonpano todetaan seurueen kesäkokouksessa.
  3. Hirviseurueeseen liittyminen tapahtuu ilmoittautumalla metsästyksenjohtajalle heinäkuun loppuun mennessä tai muulla erikseen sovitulla tavalla. Hirviseurueen kesäkokous päättää seurueen kokoonpanosta. Yhdellä metsästyskausimaksulla ja yhteisellä lihaosuudella voi ilmoittautua määräaikaan mennessä myös useampi seuran jäsen (ns. kimppa). Kaikkien kimppajäsenten ei tarvitse osallistua yhtä aikaa metsälle.
  4. Ampujana metsästykseen osallistuvalla jäsenellä tulee olla suoritettuna voimassa oleva ampumakoe, voimassa oleva hirvilaillisen aseen hallussapitolupa ja voimassa oleva metsästyskortti.

 

5. METSÄSTYKSEN JOHTO JA MUU TEHTÄVÄJAKO

 

  1. Seuran hirviseurue valitsee kesäkokouksessa keskuudestaan hirvenmetsästyksen johtajan ja tarvittavan määrän varajohtajia.
  2. Hirviseurue valitsee keskuudestaan seurueen toiminnalle tarpeelliset muut toimihenkilöt.  
  3. Seurueen päätöskokouksista (kesäkokous ja mahdolliset muut kokoukset) pidetään pöytäkirjaa metsästyksen johtajan johdolla.
  4. Seurueen metsästystapahtumat kirjataan omariistaan ja tilastointia varten tarvittaessa muilla tavoin.

 

6. METSÄSTYKSEN ALOITTAMINEN JA METSÄSTYSKÄYTÄNNÖT

 

  1. Metsästyksen johtaja kutsuu elokuussa koolle seurueen kesäkokouksen. 
  2. Metsästyskauden aloittamisesta päätetään hirviseurueen kesäkokouksessa.
  3. Metsästyksen johtaja käy läpi hirvenmetsästykseen liittyvät turvallisuusnäkökohdat, hirvilupatilanteen ja seurueen käytänteet.
  4. Ns. yleisiä seurueen metsästyspäiviä ovat hirvenmetsästyskauden viikonvaihteet (la–su). Muina päivinä tapahtuvasta metsästyksestä päättää metsästyksenjohtaja ja tarvittaessa hän nimeää metsästykselle johtajan.
  5. Hirvikoirien käytöstä ja käyttövuoroista sovitaan etukäteen. Tulkintatilanteet ratkaisee metsästyksenjohtaja tasapuolisuutta noudattaen.
  6. Seurueen hirvenmetsästykseen hyväksytään seurueen jäsenen omistamat koirat.
  7. Koiralla ja sen ohjaajalla on oltava käytössään seurantalaite ja yhteydenpitovälineet muihin seuran jäseniin.
  8. Metsästyksen aikana passimiehillä ja koirien ohjaajilla on oltava turvallisuussyistä mukanaan yhtäläinen paikannuslaite (esim. Tracker) ja yhtäläinen viestintäsovellus (esim. Whatsup).
  9. Seurueen jäsenen tulee ilmoittaa tai välittää tieto metsästyksen johtajalle, kun hän poistuu metsästyspäivänä seurueesta.

 

7. OSALLISTUMISVELVOLLISUUS

 

  1. Hirviseurueen jäsenten velvollisuudesta osallistua metsästykseen ns. yleisinä metsästyspäivinä päätetään hirviseurueen vuosittaisessa kokouksessa (muutoin voimassa kohdan 7d sääntö). Seurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin.
  2. Metsästykseen liittyviksi oheistoiminnoiksi luetaan mm. saaliinkäsittelyyn liittyvät toimet, välinehuolto, saaliinkäsittelypaikan ja metsästysmajan puhtaanapito ja hoito, passipaikkahuolto sekä peijaiset valmisteluineen. Aiheeton poissaolo hirviseurueen talkoista 20 € /päivä. (sairastuminen ja työesteet)
  3. Metsästyskauden aikana seurueen jäsen voi olla seuraamuksettomasti poissa kaksi yleistä metsästyspäivää.  
  4. Seurueen jäsenellä on oikeus olla poissa etukäteen ilmoittamalla em. kahden päivän lisäksi, jolloin hän ei osallistu poissaolopäivän saaliin jakoon.
  5. Poissaolot sairastumisen tai työesteen vuoksi eivät vaikuta lihaosuuteen. Poissaoloista ilmoitetaan etukäteen metsästyksen johtajalle tai ryhmän viestintäkanavaan.

 

 

8. AMPUMATAITO, SAALIINKÄSITTELY

 

  1. Jokaisella ampujana metsästykseen osallistuvalla on velvollisuus hankkia riittävä ampumataito esimerkiksi osallistumalla seurueen järjestämiin ampumaharjoituksiin.
  2. Jahtiin osallistuvalla on oltava valmiudet saaliin käsittelyyn.
  3. Saalista tai sen arvoa ei tule vaarantaa tarpeettomasti ampumalla, taitamattomilla armonlaukauksilla, epähygienialla tai muulla tavalla.
  4. Jokainen seurueen jäsen on velvollinen osallistumaan tarvittaessa saaliin käsittelyyn.

 

9. HAAVOITTAMISTILANNE

 

  1. Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirven käyttäytyminen ammutun laukauksen jälkeen.
  2. Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, tämän tulee:
    • ilmoittaa ennakolta sovitulla tavalla tilanteesta metsästyksenjohtajalle
    • merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa laukaisuhetkellä
    • merkitä tarkoin ja selvästi hirven sijainti ampumishetkellä
  1. Mikäli metsästyksenjohtaja ei ole toisin määrännyt, ampuja saa seurata haavoitetun hirven jälkiä, ne merkiten ja sotkematta, enintään 150 metriä. Ammutun hirven jäljille lähteminen on aina ilmoitettava naapuripasseille (varmistetta viestin vastaanotto) ja seurueen viestintäkanavaan.

 

10. KAATAJAMÄÄRITYS

 

  1. Tulkintatilanteissa hirven kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman. Sellaiseksi katsotaan laukaus, joka normaalisti tappaa eläimen kahdessa tunnissa.
  2. Tulkintatilanteissa kaatajan nimeämisen tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia. Kaatajiksi voidaan nimetä useampia.
  3. Tulkintatilanteessa ampumalinjat kirjataan ylös ampujia kuullen.
  4. Tulkintatilanteissa kaatajiksi on nimettävissä useampikin henkilö, jotka jakavat kaatajalle kuuluvan saalisosuuden keskenään.

 

11. SAALIIN JAKO

  1. Kaadetun hirven sarvet ja kieli kuuluvat hirven kaatajalle.
  2. Lihanjako tehdään seurueen täysivaltaisten jäsenten kesken tasaosuuksin. Kaikki jäsenet tai jäsenkimpat ovat keskenään tasa-arvoisia ja lihaosuudet jaetaan satunnaistetusti.
  3. Arvokkaampien osien, kuten fileiden jako voidaan tehdä vuoroperiaatteella siten, että kaikille tulisi arvoltaan vastaavat osuudet saman syksyn aikana. Mikäli saalista ei saada, heille jaetaan osuudet seuraavan syksyn saaliista.
  4. Sisäelimet jaetaan halukkaiden kesken.  
  5. Yksi lihaosuus varataan lahtivajan omistajalle ja ylläpitäjälle vuokraksi ja korvaukseksi kylmiön, painepesurin ja jätehuollon ym. kustannuksista.
  6. Kaadetusta hirvestä toimitetaan paisti- ja/tai keittotarpeet sille maanomistajalle, jonka omistamalle vuokramaalle hirvi kaatui. Maanomistajan asuessa muualla voidaan hänen kanssaan sopia myös muusta korvauksesta.
  7. Saaliin kuljetuksesta vastanneelle metsästäjälle annetaan paisti.
  8. Metsästyskaudella hirvenmetsästykseen osallistuville koirille jaetaan lihaosuudet. Koirien omistajat jakavat ja käsittelevät koirien lihaosuudet haluamallaan tavalla. 
  9. Mahdollisten metsästysvieraiden lihanjaosta sovitaan tapauskohtaisesti.

 

 

12 RIKKOMUSSEURAAMUKSET, ERIMIELISYYSRATKAISUT

 

  1. Metsästyksenjohtaja ilmoittaa metsästyksen yhteydessä tapahtuneista metsästyslainsäädännön rikkomisista viranomaisille. Hänen velvollisuutensa on huolehtia myös muista säädösten edellyttämistä ilmoitusvelvollisuuksista.
  2. Seuran sääntöjen, tämän hirvenmetsästyssäännön, hyvien metsästystapojen tai metsästyksenjohtajan ohjeiden ja määräysten rikkomisen käsittelevät metsästyksenjohtajat yhdessä. Rangaistusta vaativissa tapauksissa asia käsitellään ja päätetään seuran ja seurueen sääntöjen mukaisesti.
  3. Seurueen jäsenten kesken mahdollisesti syntyvät erimielisyydet on saatettava metsästyksenjohtajien tietoon, joiden puolestaan tulee toimia välimiehinä ja määrätä erimielisyyksille ratkaisumalli mahdollisimman nopeasti.
  4. Mikäli metsästäjä ampuu tai vahingoittaa hirvikoiraa, koiranomistaja on oikeutettu saamaan korvauksen (3000€). Korvauksesta puolet maksaa vahingonaiheuttaja ja toisen puolen muu seurue yhteisvastuullisesti.
  5. Rikkomuksista seurueen jäsenille määrättävien seuraamusten tulee olla perusteltuja ja kohtuullisia sekä samasta rikkeestä kaikille yhtä suuria.
  6. Laittoman tai luvattoman eläimen ampumisen tai muun kuin sovitun hirven johdosta metsästyksen johtaja voi määrätä jäsenen määräajaksi metsästyskieltoon (1-2 viikonloppua).  Metsästyskielto tarkoittaa aseetonta osallistumista metsästykseen.
  7. Mikäli metsästäjä joutuu metsästysrikosepäilyn vuoksi viranomaistutkintaan, hänen on pidättäydyttävä tutkinnan ajaksi seuruemetsästyksestä.

 

13. PEIJAISET

 

  1. Peijaiset ovat yksi tapa kiittää metsästysmaiden vuokraajia seuran toimintamahdollisuuksista. Peijaistapahtumalla edistetään ja lujitetaan seuran/seurueen ja maanomistajien sekä muiden sidosryhmien välistä yhteistoimintaa.
  2. Peijaisten järjestämismuoto voidaan sopia seurueen jäsenten kesken. Peijaisten järjestäminen yhdessä muiden seurojen kanssa on myös mahdollista.
  3. Peijaistapahtuman järjestämiseen ja peijaisiin osallistumisvelvollisia ovat mahdollisuuksiensa mukaan kaikki seurueen jäsenet.
  4. Peijaisryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä seuran johtokunnan, metsästyksen johtajiston ja hirviseurueen kanssa.
  5. Peijaiskulut kuuluvat seuran yhteiseen toimintaan ja muille paikkakuntalaisille suuntautuvaan suhdetoimintaan.

 

14. KUSTANNUKSET

 

  1. Hirviseurueen kuluista ja toimintansa rahoituksesta vastaa hirviseurue.
  2. Hirviseurueen kulujen yhteismäärä jaetaan tasan seurueen jako-osuuksilla olevien jäsenten kesken. Hirvimaksu määrätään seurueen kesäkokouksessa ja tarvittaessa hankintoja tai muita kuluja varten kerätään lisämaksu.
  3. Metsästyskoiran ohjaaja on vapautettu perusmaksusta. Vapautus kiertää vuosittain eri koiranohjaajien välillä.
  4. Uusien jäsenten liittymismaksu määritetään kesäkokouksessa.
  5. Hirviseurueen maksut muodostuvat mm. seuraavista menoeristä:
  • lupamaksut
  • yhteishankinnat, kuten hirvitornit, talkoomateriaalit, lahtivajan varusteet tms.
  • veneiden käyttökulut
  • muut kulut
  1. Seurueen tuloista ja menoista pidetään kirjanpitoa.

 

15.  YHTEISTOIMINTA

 

  1. Seura osallistuu yhteislupaan. Metsästyksen johtaja ja/tai varajohtaja(t) osallistuvat yhteislupakokouksiin.
  2. Yhteislupaan osallistuvien seurojen kanssa keskustellaan yhteislupaan liittyvistä käytänteistä mm. pankkihirvilupien käytöstä ja luvanhaltija päättää lupien jakamisesta.

 

16.  METSÄSTYSVIERAAT

 

  1. Hirviseurue voi ottaa jahteihinsa metsästysvieraita. Päätöksen vieraiden ottamisesta voi tehdä joko seura, seuran johtokunta tai hirviseurue.
  2. Metsästysvieraiden osalta päätökset jahtijärjestelyistä tekee hirviseurue.
  3. Vieraiden isännyydestä sekä metsästykseen ja metsästyssääntöihin perehdyttäjistä päätetään ennen vieraan metsästyksen aloittamista.
  4. Vierailta perittävistä maksuista päätetään seurueen kesäkokouksessa tai tarvittaessa järjestettävässä erillisessä kokouksessa.

 

17.  METSÄSTYSSÄÄNNÖN TUNTEMUS

  1. Jokainen seurueen jäsen ja metsästysvieras on velvollinen perehtymään vuosittain vahvistettavaan metsästyssääntöön ja noudattamaan sitä.
  2. Tämä metsästyssääntö jaetaan seurueen jäsenille ja metsästysvieraille kirjallisena ennen metsästyksen aloittamista kuittausta vastaan.

 

LIITE: Hyvät metsästäjätavat

 

METSÄSTYSSÄÄNNÖN VUOSITTAISET VAHVISTUSPÄIVÄT

 

    ….  /…. 2025. Nämä säännöt ovat voimassa toistaiseksi.

 

 

Olen tutustunut metsästyslakiin ja säädöksiin ___

 

Olen lukenut säännöt ja lupaan noudattaa sääntöjä.

 

 

----------------------------------------------------------------

Allekirjoitus.